Ennen mikrotietokoneita

Lauantaiaamun viihteeksi tuli selvitettyä mikä mysteeri "liian uuden" kortin taakse kätkeytyy. Kortissa on SCSI-liitin ja RJ45, jota aluksi epäilin Ethernet-liittimeksi, mutta pienen tutkimisen ja parin classiccmp.comin vinkin jälkeen tajusin kyseessä olevan sarjaliikenneliitin. Skopettelu pinneistä ja lopulta löytyy johto, josta tulee 9600baudin bursteja dataa muutaman sekunnin välein. Signaalitaso kun on RS232, niin ei muuta kuin terminaali käyntiin ja piuha kiinni koneeseen. Sieltä se vastaus tulee: *********************************************** SCSI INTERFACE FOR HP-1000.  GRUMMAN 1995.    Module: START; Version: 5.60 Test Group 1: EPROM CHECKSUM TEST - PASSED Test Group 2: GLUE LOGIC TEST - Test #5 - PASSED Test Group 3: RAM ADDRESSING TEST - Test #5 - PASSED Test Group 4: SCSI CONTROLLER TEST - Test #8 - PASSED Test Group 5: RAM DATA RETENTION TEST - Test #2 - PASSED Test Group 6: WINCHESTER (FIXED) DISK TEST  

  Jäi hiukan aikaa töiltä paneutua HP:seen ja tuli kytkettyä sähköihin. Ensimmäinen operaatio oli vaihtaa 115VAC käyttöjännite 220VAC:iin. Virtalähde auki... ...ja hyppyjohtojen siirtoa & puhdistus. Vaahtomuovi virtalähteen kannesta oli sulanut komponenttien päälle, aika oli tehnyt tehtävänsä sen kemialliselle koostumukselle. Seuraava operaatio oli tarkistaa että kaikki käyttöjännitteet ovat kohdallaan. 5% heitto ja pientä piikkiä seassa, joten uskalsi kokeilla. Ja kas, HP heräsi! Ensimmäinen hämmennys syntyi kun HP:ssa paloi "run"-valo kaiken aikaa, eikä aparaatti reagoinnut mihinkään nappiin. Lopulta selvisi, että virtalähteessä on lock/operate-kytkin, jolla voi lukita taulun namiskat (aika looginen paikka kyseiselle kytkimelle...) Kytkimen kun heitti oikeaan asentoon alkoi paneeli toimimaan. Ja kun paneeli toimii, on se suora vihje siitä, että laite on järjissään. Paneelin valot ja kytkimet kun toimivat (kuten kaikki tässä HP:ssa) mikrokoodilla

TNT kiikutti vihdoin ostamani HP1000:nen valtameren toiselta puolelta. Tarkalleen ottaen kyseessä on HP2109 E-series, mutta HP:n sekavan mallinumeroinin takia tätä kutsutaan 1000-sarjaksi (tai 21MX-sarjaksi). Aivan uskomattoman upea laite kunnoltaan, jos huomioidaan että tämä on 30...40 vuotta vanha. Hirveästi ei ollut aikaa leikkiä koneella, johtuen työkiireistä, mutta tässäpä pieniä ensivaikutelmia, luokattoman huonolla kamerapuhelimella otettuna... Alkuperäinen omistaja on näköjään ollut US Navy, käyttötarkoitus kilven mukaan "part of radcom station"...eli jokin tutkan pääte..? Valmistajan tarrassa lukee Grumman Aerospace Division, eli mitä todennäköisimmin tämä on ollut osa jotain kyseisen valmistajan tutkajärjestelmää. Ties vaikka on ollut mukana Perisianlahden rähinöissä 90-luvun alusssa. Sitten meneekin mielenkiintoiseksi. On selvää että osa väylissä olevista korteista on uudempia kuin kone itse, mutta erityisesti yksi kortti pisti silmä

BBS taitaa olla tuntematon käsite nykyihmiselle. Bulletin Board Service  (suomenkielessä kutsuttu "purkiksi") oli tavallisen kuolevaisen ensimmäinen kosketus tietoverkkoihin kotoa käsin. Ja siihen muuten ei tarvittu edes tietokonetta, pelkkä "tyhmä" terminaali modeemin kanssa riitti. BBS oli nykyisten foorumien edeltäjä. Käyttäjä kirjautui järjestelmään terminaalilla tai tietokoneella modeemin avustamana puhelinlinjan yli BBS-palveluun. Toisin sanoen soitti modeemilla puhelinnumeroon, jossa BBS-palvelu oli. Palvelussa pystyi lukemaan jättämään viestejä, myös yksityisesti toisille käyttäjille. Tämä siis jo 70-luvulla! Itse palvelun muodosti (mini- tai keskus)tietokone BBS-softalla. 8BBS 8BBS on varmaan yksi kiinnostavin "purkki" menneisyydestä, se toimi Kaliforniassa vuosina 1980-1982 ja päättyi lopullisesti poliisien takavarikoidessa kiintolevyt. Purkkia ei moderoitu oikeastaan ollenkaan ja se saavutti suosiota juuri hakkereiden parissa. Samasta s

Tässä ei varmaan lueta Twiittejä ...ja nähtävästi melko kökösti kuvattuna, ainakin MTV-sukupolven lapselle ;) "Kaikkialla ATK" on vuodelta 1973-74. Kun ollaan 70-luvun Suomessa, on ohjelma hiukan hidas ja vaivaannuttava, mutta jos sen ei anna häiritä, on filmeissä on aika paletti koneita ihaltavaksi, mm. - Valtion laskentalaitoksen(?) IBM 360 - IBM 1800 paperitehtaalla (ilmeisesti sama kone Suomen tietokonemuseolla..?) - Siemens VSR 16004 (liikennevaloja ohjaamassa) - IBM:n 2260 terminaaleja - Kaukokirjoitin Teletype ASR33 Nokia Datan logoilla, joilla kaverit näyttävät Basic-ohjelmointia  (allekirjoittaneelta löytyy samanlainen!), langan toisessa päässä HP2000. Mikä mielenkiintoista, 70-luvulla oli Suomessa ATK:ta varastoissa, vakuutusyhtiössä, prosessinohjauksessa, lentoyhtiöissä... siis kuten ohjelma sanoo, kaikkialla ;) Hyviä katseluhetkiä! http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/24/atk-oli-kaikkialla-jo-1970-luvulla

Viimeisin ostokseni USA:sta on tulossa näillä näppäilyillä ja ajattelin heti alkuun hiukan fiilistellä. Kyseessä siis on Hewlett Packardin valmistama 16-bittinen minitietokone, jota valmistettiin vähän eri variantteina 60-luvulta 80-luvulle. HP:n mallinumerointi on todella sekavaa, alkuun mallisarja tunnettiin 211x:n, mutta kun ferriittimuisti vaihtui puolijohdemuistiksi, muuttui mallinimi 21MX:ksi. Lopulta HP nimisi koneet 1000-sarjaksi, vaikka itse keskusyksiköiden tyypit pysyivät "21xx" muodossa. Oma koneeni on 1000-sarjan kone, jonka CPU:n tyyppi on 2109. E vielä tarkoittaa Extented , suomeksi sanottuna laajennetulla käskykannalla, sekä CPU:n sisäinen S-väylä on käyttäjän ulkopuolisten laitteiden ronkittavissa. Mikä tässä tietokoneessa on sitten niin hienoa? Noooh... A. Koneen CPU on tehty pelkästään TTL-logiikkapiireistä, ei mitään Intel/Zilog/Mostek-oikoteitä (tosin eipä niitä juuri julkaisuvuonna ollutkaan). B. Koneessa on ohjelmoitava mikrokoodi ( = voi ohjel

Ensimmäiseksi, vastauksia kysymyksiin... Mikä tämä blogi on? Kuten nimi kertoo, tämä blogi on omistettu vanhoille tietokoneille, ajalta ennen kotimikrojen ryntäystä. Ajalta kun muistit olivat ferriittiä ja tallennusmedia paperinauhaa. Siis ihan oikeasti vanhoille, sellaisia joista moni ei ole kuullutkaan. Tai no, kyllä tämä muutakin käsittelee, mutta vanhan tekniikan puolella ollaan, teollisuusautomaation ja automaattisen tietojen käsittelyn historiassa. Eikä tässä blogissa jaaritella pelkästään menneistä ajoista pintapuolisesti, vaan tutkitaan mitä nämä muinaiset mini- ja keskustietokoneet ovat syöneet sekä perehdytään koko tietoyhteiskuntamme juuriin. Tietokoneen varhaisvuodet ovat mielenkiintoista aikaa. Oikeastaan kaikki mitä meillä nyt on, löytyivät jo 60- ja 70-luvulla; tietoverkot, prossessiautomaatio, CAD/CAM, (C)NC-koneet. keskusteluryhmät (BBS), sähköiset tietokannat ja palvelut, kuten pankkipalvelut. Yhteiskunnallisesti tietokoneen merkitys on ollut suurin juurik